Tili tuli, tili meni

Olen nyt reilun viikon aikana käynyt tilannetta läpi exceliä pyörittäen. Ihme kyllä, unettomia öitä tästä ei ole seurannut. Ehkäpä jutun juoni onkin siinä, että kun vihdoin ja viimein myöntää ongelman, niin seuraava steppi on lähteä sitä selvittämään ja sitä kautta saa hengitettyä vapaammin. Järjestelin yleisiä asioita kuntoon ja sainkin ne kaikki hoidettua, paitsi vakuutusasiat täytyy vielä käydä tässä kohtaa läpi. Hoidan seuraavan parin viikon aikana kilpailutukset ja/tai päivitykset, kun nyt vielä pystyy. Tämän kuun kaikki maksut on hoidettu ja jäi hurjat 100 euroa seuraavaan tilipäivään, joka on ensi kuun puolivälissä. Joudun varmaan nostamaan luottokortilta muutaman lisäkympin, että pärjäilen. Sitten onkin edessä se, että jätän huonot velat maksamatta ja annan niiden valua pikkuhiljaa kohti ulosottoa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että ensi kuun palkasta jää rahaa käteen enemmän kuin vuosiin. En tietenkään heittäydy huolettomaksi, vaan saan nyt kuitattua pienet huonot velat pois,

  Aloin kirjaamaan tulojani ja menojani ylös huhtikuun alusta alkaen. Pari päivää sitten totesin, että tämä olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin, vuosikausia sitten. Samoin paljon aiemmin olisi pitänyt lopettaa velan maksaminen velalla. Kulutushysteria on kamala tauti, joka sokaisee. Oma velkaantuminen alkoi jo noin 15 vuotta sitten. Ensin pienellä summalla, mutta ne paisuivat vuosi vuodelta. Olen kuitenkin peruspositiivinen ihminen luonteeltani, niin ajattelin aina, että seuraavalla lainalla korjaan tilanteen ja niin edelleen. Kunnes tuli päivä, ettei uutta lainaa enää myönnetty. Edes pientä. Silloin havahduin, että tarkistellaanpa vähän, missä mennään. Kirjasin siis ylös tuloni ja lainaluetteloni sekä aloin käyttämään Spending tracker-sovellusta. Voi apua! Nyt olen siinä pisteessä, että pitää maksaa ekana luottokorttimaksut ja joustoluotto, että voin imeä sieltä rahaa, kun ne alkavat loppumaan ennen seuraavaa palkkapäivää. Ja niidenkin käyttövara hupenee kuukausi kuukaudelta. Eilen